Piste kiireellesi
Tänä keväänä päätin sysätä tekosyyt syrjään ja hankkia itselleni matalan kynnyksen juoksuohjelman. Etätyöt ja vallitseva tilanne ovat vapauttaneet lisää vapaa-aikaa arkeen ja sen myötä viimeisetkin tekosyyt ovat karisseet. Oivalsin myös, että on tärkeä aloittaa tarpeeksi rauhallisesti. Lounastunnit ovat olleet itselleni mieluisin aika treenille.
Tiedätkö tunteen siitä kun ensin innostut ja hetken pohdittuasi lannistut. Olisihan tuo ihana asia saavuttaa, mutta kun…sen jälkeen perustelet kymmenen eri syytä miksi ei ja lopulta tulet siihen tulokseen, että ei se ole mahdollista toteuttaa. Unohdat koko asian ja lopulta mikään ei muutu. Tietyllä tavalla tilanne lannistaa uudelleen ja uudelleen kun tuntuu, että jonkin asian haluaisi saavuttaa, mutta se tuntuu niin kaukaiselta ja suurelta. Oikean kokoisia välitavoitteita asettamalla suurempikin unelma on mahdollista tavoittaa.
Pohdin omia pitkän aikavälin tavoitteita ja sitä miksi niistä on välillä niin vaikeaa pitää kiinni. Suurin harha itselläni on usein se, että tavoite tuntuu olevan saavuttamattomissa. Samaan aikaan pelko kolkuttelee ovella ja muistuttaa epäonnistumisen mahdollisuudesta. Unelma ja pelko kulkevat käsi kädessä. Pelko mittaa sitä kuinka paljon uskot unelmaasi. Jos annat pelon voittaa, unelma ei toteudu. Jos taas rakkaus voittaa, taistelet unelmasi eteen ja olet valmis kohtaamaan myös ne haasteet ja epäonnistumiset, jotka matkallasi kohtaat.
Saatamme kuvitella, että joku on saavuttanut unelmansa sormia napsauttamalla. Tämä johtuu myös siitä, että kun näemme jonkun onnistuneen tai menestyneen jossakin asiassa, näemme vain lopputuloksen. Emme näe sitä kuinka monta kertaa kyseinen henkilö on epäonnistunut harjoitellessaan tai kuinka pitkä matka on ollut siihen kun tuloksia alkaa näkymään. Mietitään vaikka urheilijaa. Urheilija luopuu myös paljosta, mutta samaan aikaan palkinto on niin suuri, että se motivoi tarpeeksi jatkamaan uudestaan ja uudestaan jokaisen tappion hetkellä.
”Unelma ja pelko kulkevat käsi kädessä. Pelko mittaa sitä kuinka paljon uskot unelmaasi. Jos annat pelon voittaa, unelma ei toteudu.”
Mikä pitää sitten motivaation yllä? Siihen tarvitaan kirkas päämäärä, jonka näet ja tunteen, jonka koet kun ajattelet sitä silloinkin kun matkallasi tulee vastoinkäymisiä. Mikä saa silti jatkamaan? Tarpeeksi pienet ja realistiset välitavoitteet sekä onnistumisista iloitseminen. Omalla kohdallani eteneminen on välillä haastavaa hahmottaa. Samalla huomaa kuinka itseään alkaa helposti vähättelemään. Teenkin niin, että kuukauden välein katson taakse- ja eteenpäin. Näin etenemisen pystyy hahmottamaan realistisemmin ilman sisäistä vähättelijää.
On myös hyvä ymmärtää, että epäonnistuminen ei ole huono juttu, se auttaa pääsemään eteenpäin. Jokainen epäonnistuminen vie lähemmäs onnistumista ja tulet koko ajan paremmaksi siinä mitä teet. Epäonnistumisen hetkellä tätä on todella vaikeaa muistaa. Unelmien realisoituminen vaatii usein vuosien työtä taustalle. Jos unelmat toteutuisivat sormia napsauttamalla, ne eivät olisi enää unelmia.
Tärkeintä on aina aloittaa jostain ja edetä pienin askelin. Ilon kautta!
Marika
Meiltä on pyydetty, että kertoisimme miten saimme yhdistettyä vauva-arjen ja opiskelun? Viimeistelimme opinnot vanhempainvapaidemme aikana ja valmistuimme joulukuussa 2019. Kokosimme teille meidän parhaat vinkit tehokkaaseen opiskeluun. Samalla kerromme tarinamme opintotaipaleeltamme.
Keitot ovat helppoja ja nopeita arkiruokia, joista riittää seuraavallekin päivälle. Marikalta löysin meille uuden helpon reseptin, jonka juju on raastetuissa juureksissa ja tomaattipyreessä.
Kotityöt kuuluvat meidän jokaisen arkeen. Halusimmepa, tai emme. Oletko koskaan miettinyt omaa suhtautumistasi kotitöihin? Suhtautumistavat ovat monesti lähtöisin omasta lapsuudesta ja saatamme siirtää huomaamatta oman negatiivisen asenteemme myös lapsille. Myönteisen asenteen ylläpito on todella tärkeää, jotta arjen rutiinit eivät muodostu perheen sisäiseksi valtataisteluksi. Kotitöistä ja niiden sopimisesta voi tulla esiin se, miten perhe ylipäätään selvittää ristiriitoja.
