Paluu vanhoihin tapoihin?

Olen ollut nyt kaksi kuukautta töissä äitiyslomani jälkeen. Tuntuu, että elämämme on helpottunut kaikilta osin todella paljon. Odotin töiden alkua innolla, mutta samalla olo oli todella haikea, kun yksi elämänvaihe oli päättymässä. Onneksi en murehtinut asiaa sen suuremmin ja nyt voin todeta, että ratkaisu oli meidän perheellemme täysin oikea.  

Päätin äitiyslomalla, että en enää suostu tippumaan kiireen vietäväksi ja elämään jatkuvassa stressissä. Päätin myös, että suhtaudun työasioihin vain asioina, liittämättä niihin sen suurempia tunteita. Olen onnistunut edellä mainituissa todella hyvin. Tekemistä toki on pitkälle tulevaisuuteen, mutta priorisoinnilla ja ennakoinnilla en ole sortunut turhaan säätämiseen aiheuttaen turhaa kiirettä. Olen myös oppinut hyväksymään, ettei kaikkea saa kerralla valmiiksi.  

Äitiyslomalla päätin, että suunnittelen työviikkoni ja -kuukauteni etukäteen pyrkien siihen, että fokus pysyy koko ajan siinä, mikä milläkin hetkellä tärkeintä. Etukäteissuunnittelu vie toki työaikaa, mutta pitkällä tähtäimellä näen sen vapauttavan aikaa, kun tekeminen on järkevää ja jäsenneltyä. Olen nykyään myös tarkempi omasta ajankäytöstäni, enkä anna toisten määritellä sitä. Emmehän me anna kenenkään koskea lompakkoommekaan, miksi antaisimme jonkun muun päättää mitä milläkin hetkellä teemme?  

Äitiysloma oli ihanteellista aikaa, kun muuta maailmaa sai katsoa omasta kuplasta vailla vastuuta. Vuoden vaihde oli myös ihanteellinen ajankohta paluulle, kun sai aloittaa puhtaalta pöydältä, uudelta vuosikymmeneltä. Mietin etukäteen tulevan vuoden painopisteet ja jaoin ne kuukausille. Mietin myös ensimmäisten kuukausien tehtävät tarkemmin.  

Tehtäväkokonaisuuksien tarkempi suunnittelu antaa itselleni päivittäisiä onnistumisen tunteita ja näyttää konkreettisesti, miten asiat etenevät. Isojen kokonaisuuksien edistämisessä voi iskeä matkaväsymys, kun selkeää edistystä ei tunnu tapahtuvan. Pyrin myös kirjaamaan kaiken muistettavan ylös, jotta ne eivät kuormita mieltä, tai unohtuessaan aiheita turhia aikapaineita.  

Tuntuu, että pidän joka päivä enemmän työstäni ja aamuisin on todella mukava mennä töihin. Puolentoista vuoden tauko teki minulle todella hyvää. Olen oppinut olemaan itselleni armollisempi ja antamaan aikaa omalle palautumiselle. 

Miten mietteitä töihin paluu herätti sinulla äitiysloman jälkeen? Koitko, että paluu oli helppo? Muuttiko äitiysloma suhtautumistasi työelämään tai itseesi? 

Suvi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.