Miksi meillä ei ole kiire?

Kirjoitamme usein kiireestä ja tulemme myös kirjoittamaan. Tosin enemminkin siitä, miten sitä voisi välttää. Oletko joskus pohtinut, miksi joillakin tuntuu olevan jatkuvasti kiire ja toisilla ei? Miksi toisilla deadlinet paukkuvat kerta toisensa jälkeen, kun toisilla to do- lista lyhenee silmissä? Me pohdimme tätä usein ja keskusteluun löytyy aina uusia ulottuvuuksia. Me emme ole matkallamme valmiita ja haluamme olla joka päivä parempi versio itsestämme. Monia asioita olemme kuitenkin oivaltaneet. Kokosimme sinulle parhaat vinkkimme tehokkaaseen ajankäyttöön.

Meillä on harvoin kiire, toisin sanoen tunnemme harvemmin kiireen tunnetta. Tähän asiaan vaikuttaa toki moni asia, mutta tärkeimpänä se, että olemme päättäneet niin. Kiire on monesti enemminkin mielentila, kuin todellisuus. Aiemmin myös ihannoitiin kiireisiä ihmisiä. Ajateltiin, että kiireinen ihminen on jotenkin tärkeä, menestynyt, parempi kuin muut.  Tutkimusten mukaan jatkuva kiire ja stressi aiheuttaa niin henkisiä kuin fyysisiäkin oireita. Jatkuvassa kiireessä myös työteho laskee. Kun keskitymme miettimään kiirettä, kulutamme pakonomaisesti aikaa siihen, emmekä tehokkaaseen ja jäsenneltyyn työskentelemiseen.

Omaa aikakäsitystään kannattaa tarkastella ja pohtia mihin oma aika menee. Omaa ajankäyttöä voi seurata muutaman päivän tarkemmin, pitämällä esimerkiksi aikalokia kaikista päivän tekemisistä ja tapahtumista. Paljonko aikaa menee työhön, kotiin ja harrastuksiin? Jakautuvatko kotityöt teillä tasaisesti, tai meneekö viikossa kohtuuton aika kauppa-asiointiin? Uppoaako someen varkain aikaa? Aikapäiväkirjaa tarkasteltaessa voi miettiä, että onko ajankäyttö realistinen suhteutettuna omiin tavoitteisiin. Mitä pitää muuttaa, jotta näin olisi? Mitä poistat ja mitä lisäät? Ajankäyttö on hyvin pitkälle matematiikka. Meillä jokaisella on päivässä 24 tuntia. Miten käytät ne, jotta saavutat omat tavoitteesi ja ajankäyttö palvelee myös omia arvojasi?

Suvin ja Marikan 10 vinkkiä:

1. Mieti kokonaisuus – suunnittele, pilko ja toteuta!
Kun hahmotat asiat ensin isosti, on niitä helpompi lähteä pilkkomaan osaksi arkea. Silloin asioista tulee konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Pilkkomalla ison kokonaisuuden konkreettisiksi tehtäviksi, näet asioiden edistymisen ja saat siitä päivittäin mielihyvää. Tämä toimii niin lopputyön, suuren projektin, kuin kodin varastojenkin siivoamisessa.

2. Ole tarkka omasta ajankäytöstäsi
Annatko toisten täyttää oman kalenterisi ja määrittää, mitä sinä teet milloinkin? Toki töissä ja vapaa-ajalla tulee muuttujia, joihin täytyy monesti sopeutua. Kaikille asioille ei kuitenkaan tarvitse sanoa kyllä. Ei- sanan käyttöä kannattaa tietoisesti opetella.

3. To do-listat avuksi
Muistettavat asiat kannattaa kirjata heti ylös. Silloin ne eivät jää kuormittamaan mieltä ja tulevat varmasti hoidettua. To do- listojen avulla voit helposti miettiä seuraavan päivän, tai viikon ohjelman etukäteen ja aamuisin voi alkaa suoraan tuumasta toimeen. To do- listat kulkevat vaivattomasti mukana esimerkiksi Trello- sovelluksessa.

4. Vältä tulipaloja
Mikäli huomaat yhä uudestaan sinkoilevasi tehtävästä toiseen palosammuttimen kanssa, kannattaa pysähtyä. Kun suunnittelemisesta tulee luontevaa, osaat ennakoida ja varautua asioiden kulkuun paremmin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

5. Voisiko rutiineja tehdä toisin?
Kun teemme asiat päivästä toiseen samalla tavalla, sokeudumme helposti omalle tekemiselle. Yritä katsoa asiaa ulkopuolisen silmin. Miten neuvoisit toista tekemään? Tai voisitko kenties itse kysyä neuvoa kollegalta? Meillä suuria arjen oivalluksia on ollut kiertävä ruokalista, ruokaostosten keskittäminen kertaan viikko sekä kauppakassipalvelu. Näiden avulla säästäämme viikossa todella monta tuntia.

6. Tunnista aikavarkaat
Käytätkö viikoittain aikaa saman asian toistamiseen? Voisiko jotain automatisoida? Hurahtaako puhelimen äärellä liikaa aikaa? Kannattaako kaikkea edes tehdä?

7. Asiat asioina
Eteen tulevat asiat, tehtävät ja ongelmat kannattaa pyrkiä käsittelemään asioina. Erilaisten tunteiden liittäminen hidastaa monesti työskentelyä. Viestin saa monesti myös huomattavasti paremmin eteenpäin ilman tunteen liittämistä siihen.

8. Kahdeksan tuntia töitä riittää
Pyri pitämään työpäiväsi järkevän mittaisina. Mikäli ne tuntuvat venyvän aina, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Onko töitä liikaa? Mistä ne tulevat? Kuluuko johonkin tehtävään kohtuuttomasti aikaa? Voisiko joku muu tehdä jonkun asian? Voisiko jonkun asian tehdä toisin? Työpäivien venyessä työtehomme laskee väistämättä. Vapaa-aika on todella tärkeä osa arkea, josta kannattaa pitää kiinni. Hetket perheen, tai harrastusten parissa palauttavat meitä päivästä.

9. Työskentele omia vahvuuksiasi käyttämällä
Olemme kaikki erilaisia ja on yhtä monta tapaa päästä samaan lopputulokseen. Kannattaa miettiä mitkä ovat juuri omat vahvuudet asioiden aikaansaamiseen. Tunnistamalla omat vahvuudet, asioiden edistäminen on tehokkaampaa ja mukavampaa.

10. Hyvä riittää, ei tarvitse olla täydellinen
Yksityiskohtia ei tarvitse hio loputtomiin. Tekemiselle voi asettaa aikarajan, jolloin pieni aikapaine auttaa saattamaan työn tehokkaasti loppuun.

Koko ajan muuttuvassa maailmassa myös me muutumme. Tärkeintä on pitää huolta omasta jaksamisestamme. Ainoastaan silloin voimme auttaa muita. Suurin osa elämästämme on arkea ja siihen kannattaa panostaa.

Kiireetöntä arkea!

Suvi & Marika

Tuoko raha onnea?

Oletko joskus pysähtynyt miettimään, että miksi sinun pitäisi ostaa se uusin huippujuttu ja mihin tarvitset sitä? Sisäinen vuoropuhelu menee jotenkin näin. Voi kun tuo olisi ihana…paljonko se maksaa? Olen kyllä ansainnut sen. Tarvitsenko sitä todella…en, mutta näyttäisin kyllä niin hyvältä tuon kanssa.

Mitä raha merkitsee sinulle? Avaako se oven tunteisiin vai tavaraan?

Meillä on taustalla usein aito ja todellinen tarve, mutta kun tulee hetki jolloin listan loppua ei näy, on hyvä pysähtyä ja tunnistaa muutamia asioita. Ensinnäkin, taustalla jyllää lapsuudesta opitut mallit. Miten teillä kotona suhtauduttiin rahaan? Puhuttiinko rahasta? Arvostettiinko rahaa? Oliko siitä pulaa? Mitattiinko asiat rahassa vai muilla mittareilla? 

Lapsuudessa opitut asiat rahasta kulkevat mukanamme läpi elämän.

On hyvä pohtia rahan merkitystä. Mitä raha sinulle merkitsee? Suomalaiselle kulttuurille ominaista on, että rahasta ei juuri puhuta. Itse huomaan solmineeni rauhan rahan kanssa vasta aivan viime vuosina. Kun elämässä vallitsee aidot arvot ja oikeat ihmiset, huomaa, että minulla onkin kaikki mitä tarvitsen. On muistettava myös, että raha ei korvaa eikä korjaa mitään. Se luo ainoastaan illuusion. Kuvittelemme, että raha ja sillä saatavat asiat tekevät meidät onnellisiksi. Todellisuudessa rahalla ei voi ostaa rakkautta, ystävyyttä tai turvallisuutta. Se on vain väline korvata näitä, toisen ihmisen poissaoloa. Kun tunne on aito, se eheyttää sisäisesti etkä kaipaa mitään muuta. 

Raha helpottaa elämäämme, mutta on hyvä pohtia kuinka paljon annat sille valtaa?

Meillä opetettiin kotona rahan arvo ja se, että töitä tekemällä voit ostaa sitten itse mitä haluat. Ensin pitää opiskella, että elämässä ja tulevaisuudessa pärjää. Kaikki on ensin ansaittava, ennen kuin tuhlataan. 14-vuotiaasta alkaen sitten aloin tienaamaan omia rahoja. Olen ollut rahan käyttäjänä varsinainen tuuliviiri enkä nuoruudessani oikein ymmärtänyt edes mihin mitäkin tarvitsin. Kunhan vain ostin kun se oli kivaa. Kivaa oli se, että lupaa ei tarvinnut kysyä kun olin rahan itse tienannut. Tästä syystä rahaa ei säästöön paljon jäänytkään.

Ostamisesta saattaa muodostua korvike monille muille asioille. Lähipiirissä on kaikilla varmasti monenlaisia rahan käyttäjiä. Eihän se kenellekään muulle kuulu miten kukin omat rahansa käyttää, mutta on viisasta pohtia omaa suhtautumista rahaan. Miten tästä pääsee selville? Mieti jotain turhaketta mitä olisit halunnut kovasti…kun keskität ajatukset johonkin muuhun ja olet läsnä, huomaat pian, että se unohtuu. Jos pystyt perustelemaan itsellesi, miksi tarvitset sen upean ja mahtavan jutun, niin hyvä, silloin ehdottomasti hankit sen ja sille löytyy tarve. Jos tarve perustuu muuhun kuin rakkauteen ja rauhaan, löydät harvoin järkevää selitystä tälle tahdon asialle, joka ohjaa mieltäsi.

Näissä hetkissä huomaan, että minulla on jo kaikki mitä tarvitsen. Aika katoaa eikä minun tarvitse miettiä mitään. Vain olla.

Rahalla on hyvin läheinen suhde meidän omanarvontuntoomme. On erotettava tilanteet, jolloin asioihin ei pysty aina suoraan vaikuttamaan, kuten elämän kriisihetkillä. Raha on kuitenkin vaihdannan väline ja tuo turvallisuutta kaikkien elämään, oli suhde rahaan mikä tahansa. Tästä syystä rahan käyttöä voi opetella vastuullisemmaksi ja luoda itselleen hätävaraksi puskurirahaston. Se auttaa myös kääntämään ajattelun siihen, että sinulla on rahaa eikä päinvastoin. Tämä rahasto on suuruudeltaan juuri niin pieni tai suuri kuin itse parhaaksi näet ja pystyt solmimaan rauhan itsesi kanssa.

Kuljin nuoruudessani pitkään uskoen, että raha tekee onnelliseksi. Kun löysin omat arvoni ja oikeat ihmiset, huomasin, että onnellisuus tulee elämään muista asioista.

Nykyään mietin ostaessani myös vastuullisuutta ja ekologisuutta. Mikä vaihtoehto kuormittaa vähiten ympäristöä ja mikä tukee eniten tätä maailmaa ja ympäristöä jossa asun. Tavarassa ja vaatteissa vähemmän on enemmän. On myös hyvä pohtia miten tunteita voi näyttää ilman rahaa? Itse osoitan läheisilleni rakastavani heitä, valmistamalla hyvää ruokaa ja leipomalla jotain kaunista.

Mikä on sinun suhtautumisesi rahaan?

Aurinkoista päivää <3

Marika

Paluu vanhoihin tapoihin?

Olen ollut nyt kaksi kuukautta töissä äitiyslomani jälkeen. Tuntuu, että elämämme on helpottunut kaikilta osin todella paljon. Odotin töiden alkua innolla, mutta samalla olo oli todella haikea, kun yksi elämänvaihe oli päättymässä. Onneksi en murehtinut asiaa sen suuremmin ja nyt voin todeta, että ratkaisu oli meidän perheellemme täysin oikea.  

Päätin äitiyslomalla, että en enää suostu tippumaan kiireen vietäväksi ja elämään jatkuvassa stressissä. Päätin myös, että suhtaudun työasioihin vain asioina, liittämättä niihin sen suurempia tunteita. Olen onnistunut edellä mainituissa todella hyvin. Tekemistä toki on pitkälle tulevaisuuteen, mutta priorisoinnilla ja ennakoinnilla en ole sortunut turhaan säätämiseen aiheuttaen turhaa kiirettä. Olen myös oppinut hyväksymään, ettei kaikkea saa kerralla valmiiksi.  

Äitiyslomalla päätin, että suunnittelen työviikkoni ja -kuukauteni etukäteen pyrkien siihen, että fokus pysyy koko ajan siinä, mikä milläkin hetkellä tärkeintä. Etukäteissuunnittelu vie toki työaikaa, mutta pitkällä tähtäimellä näen sen vapauttavan aikaa, kun tekeminen on järkevää ja jäsenneltyä. Olen nykyään myös tarkempi omasta ajankäytöstäni, enkä anna toisten määritellä sitä. Emmehän me anna kenenkään koskea lompakkoommekaan, miksi antaisimme jonkun muun päättää mitä milläkin hetkellä teemme?  

Äitiysloma oli ihanteellista aikaa, kun muuta maailmaa sai katsoa omasta kuplasta vailla vastuuta. Vuoden vaihde oli myös ihanteellinen ajankohta paluulle, kun sai aloittaa puhtaalta pöydältä, uudelta vuosikymmeneltä. Mietin etukäteen tulevan vuoden painopisteet ja jaoin ne kuukausille. Mietin myös ensimmäisten kuukausien tehtävät tarkemmin.  

Tehtäväkokonaisuuksien tarkempi suunnittelu antaa itselleni päivittäisiä onnistumisen tunteita ja näyttää konkreettisesti, miten asiat etenevät. Isojen kokonaisuuksien edistämisessä voi iskeä matkaväsymys, kun selkeää edistystä ei tunnu tapahtuvan. Pyrin myös kirjaamaan kaiken muistettavan ylös, jotta ne eivät kuormita mieltä, tai unohtuessaan aiheita turhia aikapaineita.  

Tuntuu, että pidän joka päivä enemmän työstäni ja aamuisin on todella mukava mennä töihin. Puolentoista vuoden tauko teki minulle todella hyvää. Olen oppinut olemaan itselleni armollisempi ja antamaan aikaa omalle palautumiselle. 

Miten mietteitä töihin paluu herätti sinulla äitiysloman jälkeen? Koitko, että paluu oli helppo? Muuttiko äitiysloma suhtautumistasi työelämään tai itseesi? 

Suvi

Paluu arkeen

Töihin paluu tuntuu samalta, kuin ensimmäinen koulupäivä pitkän kesäloman jälkeen. Olen odottanut sitä innolla, ihana kutina vatsanpohjassa. Hankin uuden kahvikupin ja kalenterin odottamaan kyseistä päivää. Olen päättänyt taistella kaikin keinoin, jotta kiireen imu ei saa minusta mukaansa.

Äitiyslomalle jääminen pelotti minua enemmän kuin synnytys. Pohdin paljon, miten saan aikani kulumaan, tipahdanko työelämästä? Aluksi tunsin myös kateutta seuratessani mieheni urakehitystä, mutta tajusin onneksi nopeasti, että se ei ole minulta pois. Jälkeenpäin ajateltuna äitiysloma oli loistava breikki työvuosien keskellä. Se antoi ainutkertaisen tilaisuuden seurata työelämää sivusta ja keskittyä täysin lapseen sekä perheeseen.

Työhön paluu on suuri elämänmuutos perheellemme, siinä missä lapsen syntymäkin. Olemme keskustelleet paljon, miten tämä tulee vaikuttamaan arkeemme ja toimintatapoihimme. Meillä kummallakaan ei ole säännöllistä työaikaa ja työmatkojakin on aina välillä. Toisen pitkä päivittäinen työmatka tuo myös oman lisänsä kokonaisuuteen. Organisointia vaatii niin logistiikka, kodinhoito, kaupassakäynti kuin ruuanlaittokin.

Muutos vaatii uusien tapojen omaksumista myös työelämään. Työpäiviä ei voi enää venyttää iltaa kohden, vaan lapsi on haettava tiettyyn aikaan päivähoidosta.  Meillä kaikilla vuorokaudessa käytössämme 24 tuntia ja ihanteellinen jakauma olisi, että aika jakaantuisi tasaisesti työn, vapaa-ajan ja levon suhteen. Ihminen on kokonaisuus ja tarvitsee kaikkia osa-alueita. Välillä jostain voi nipistää, mutta vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä.

Olen päättänyt, että en anna enää tilaa omalle kiire-ajattelulleni. Töissä olisi todella helppo heittäytyä virran vietäväksi ja tehdä itselle sillä hetkellä mukavia juttuja, tai antaa muiden päättää omasta ajankäytöstä. Tämän vuoksi olenkin keskittynyt ensimmäisinä päivinä kokonaisuuden hahmottamiseen ja asioiden priorisointiin. Kokonaisuuden ja aikataulujen miettiminen on todella tärkeää niin työssä, kuin vapaa-ajalla. Aikataulutuksella ja ennakoinnilla varmistetaan, että kaikille tehtäville on riittävästi aikaa. Kun tehtävät ovat kaikkien tiedossa, vältytään turhilta erimielisyyksiltä, kiireen tunteelta, ylimääräiseltä säädöltä ja päällekkäisyyksiltä.

Töiden aloitukseni myötä arki on lähtenyt sujumaan hyvin ja jokainen perheenjäsenemme on varmasti tyytyväinen tähän ratkaisuun. Odotan innolla kevättä ja kaikkia uusia mielenkiintoisia juttuja. Palaan kevään aikana blogissa tarkemmin aikataulukseen ja tehtäväsuunnitteluun. Tulossa on myös monta vinkkiä, jotka ovat helpottaneet itselläni ja perheellämme ajankäyttöä sen suunnittelua.

Mitä mietteitä sinulla on äitiyslomasta, tai töihin paluusta?

Suvi